Strategiasta käytäntöön: Mitkä tekijät haastavat organisaation strategian toteutusta?

Strategisen uudistumisen tavoitteena on vastata toimintaympäristön ulkoisiin muutoksiin ja varmistaa organisaation pitkäaikainen menestyminen sekä tulevaisuuskestävyys. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta – mutta mitä se vaatii organisaatiolta käytännössä?

Tutkimustulosten mukaan suomalaisorganisaatioiden mielestä kaikkein tärkein strateginen muutoskyvykkyys on kyky toteuttaa ja johtaa strategiaa käytännössä. Yli puolet vastaajista (51 %) nimeää tämän organisaation kriittisimmäksi kyvykkyydeksi strategisessa uudistumisessa. Toisin sanoen: muutoskyvykkyys ei ole suunnitelmien tekemistä, vaan niiden viemistä arkeen.

Kun johtajilta kysyy, mitkä tekijät vaikeuttavat heidän organisaatioidensa kykyä kehittyä, uudistua ja vastata muutoksiin, vastaukset ovat häkellyttävän yksimielisiä. Strategia ei useinkaan kaadu muutosvastarintaan, vaan rakenteellisiin ja kulttuurisiin haasteisiin.

Viisi estettä nousee kuitenkin selvästi yli muiden:

1. Arjen kiireet ja aikapula – kehittämiselle ei jää aikaa, koska operatiivinen tekeminen täyttää kalenterin.

2. Selkeän suunnan tai priorisoinnin puute – strategia jää yleiselle tasolle, eikä ohjaa konkreettisia valintoja.

3. Johdon tuen ja jatkuvuuden puute – muutos käynnistyy, mutta ei saa pysyvää omistajuutta eikä etene määrätietoisesti.

4. Yhteisen ymmärryksen puute strategisista kyvykkyyksistä – puhutaan samoista asioista eri käsitteillä tai eri logiikalla.

5. Ristiriidat organisaation sisällä – eri funktiot, yksiköt tai johtoryhmän jäsenet vetävät eri suuntiin.

Mitä haasteet kertovat organisaatioiden todellisuudesta? 

Kun operatiiviset haasteet ajavat strategisen kehittämisen ohi, ei muutokselle ole silloin raivattu tilaa tai siltä puuttuu suunta arjen tekemisessä. Kun priorisointi puuttuu, strategia jää usein irralliseksi eikä sitä pystytä kääntämään konkreettisiksi valinnoiksi, jotka ohjaisivat päivittäistä toimintaa. Johdon tuen ja jatkuvuuden puute puolestaan viestii siitä, ettei muutoksella ole selkeää omistajaa eikä systemaattista seurantaa – muutoksia aloitetaan, mutta ei viedä loppuun.

Yhteisen kielen puute tarkoittaa pahimmillaan sitä, että jokainen tulkitsee muutosta omalla tavallaan, omasta roolistaan käsin, jolloin yhteinen suunta hajoaa ennen kuin se ehtii muodostua. Ristiriidat organisaation sisällä ovat viimeinen varoitusmerkki – ne kertovat, ettei muutokselle ole yhteistä perustaa eikä johdonmukaista ohjausta. Tässä tilanteessa organisaatio ei kehity, vaan repeää eri suuntiin.

Hyväkään strategia ei riitä – se on vasta lähtökohta

Kun strategian toteutus ei etene, tavallinen reaktio on lisätä viestintää tai tehostaa projektinhallintaa. Nämä voivat hetkellisesti helpottaa, mutta eivät ratkaise itse ongelmaa. Kyse ei useinkaan ole siitä, etteikö asioita tehtäisi – vaan siitä, miten strategia saadaan kytkettyä organisaation arkeen.

Strategian toteutuminen edellyttää yhteistä ymmärrystä, selkeitä rakenteita ja kykyä kääntää tavoitteet käytännöiksi ja rutiineiksi – systemaattisesti ja toistettavasti. Se näkyy siinä, mitä tehdään, mihin panostetaan ja miten arjen valintoja ohjataan.

Jos haluat selvittää, missä vaiheessa oma organisaationne on menossa strategian toteutuksessa, pysähdy hetkeksi näiden kysymysten äärelle:

• Onko strategia viestitty vai yhteisesti ymmärretty?

• Tunnistetaanko ne kyvykkyydet, joita strategian toteutus edellyttää – ja onko niihin investoitu?

• Tukeeko rakenne ja johtaminen strategian toimeenpanoa, vai ohjaako organisaatiota jokin muu logiikka?

• Onko toimintaa ja tekemistä arjessa muutettu, vai elääkö vanha kulttuuri uuden strategian rinnalla?

Kuinka hyvin strategia kytkeytyy arkeen?

Strategiasta käytäntöön -valmennuksen tueksi on rakennettu kevyt mutta vaikuttava diagnoosityökalu, joka auttaa tunnistamaan:

• Kuinka hyvin strategia kääntyy konkreettisiksi valinnoiksi

• Missä määrin arjen rakenteet, kulttuuri ja johtaminen tukevat toteutusta

• Mitkä osa-alueet kaipaavat kehittämistä, jotta strategia saadaan kytketyksi arkeen

Tuloksena syntyy yhteinen tilannekuva siitä, missä strategian toteutus etenee – ja missä on vielä kehitettävää. Työkalun ja valmennuksen avulla organisaatio saa näkyväksi nykyiset vahvuudet sekä ne alueet, joissa strategian toteutus vaatii vielä tukea. Samalla syntyy yhteinen kieli, joka helpottaa keskustelua ja päätöksentekoa strategian toimeenpanosta eri tasoilla.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä hello@riikkatanner.com – vastaan nopeasti.