Viikko päättyi yhteiskuvaan johtamisen lehtoreiden kanssa 😍 Olin Laurean tilaisuudessa alustamassa teemasta Strateginen uudistumiskyky ja ennakointi ja siitä, miten strategiaa voidaan käyttää työkaluna nopeasti muuttuvassa ympäristössä.
Tilaisuus liittyi tulevaisuuden johtamisosaamiseen, siihen millaisia kyvykkyyksiä organisaatioissa pitäisi vahvistaa tässä jatkuvasti kiihtyvässä toimintaympäristössä.
Nopeasti muuttuvassa, epävarmassa ympäristössä, missä tilanteet ovat yhä useammin moniulotteisia ja usein tulkinnanvaraisia, perinteiset johtamisen tavat eivät aina enää riitä. Mihin suuntaan johtaminen kehittyy - tai mihin suuntaan sen pitäisi kehittyä? Tässä pari ajatusta aiheesta.
Johtamisosaaminen demokratisoituu. Suunta on yksilöiden osaamisesta kohti kollektiivista eli organisaation osaamista ja ehkä ennen kaikkea koko organisaation oppimiskykyä.
Ne strategiset kyvykkyydet, joilla VUCA-ympäristöön vastataan, ovat kokonaisvaltaisia ja koko yhteisön vuorovaikutukseen perustuvia. Erityisesti keskityin eilen näistä kahteen - strategiseen ennakointiin ja organisaation sensemaking -kyvykkyyteen.
Ennakointikyky kytkeytyy strategiaan parhaimmillaan jatkuvana, iteratiivisena prosessina. Se on muutosvoimien, ilmiöiden ja trendien tarkastelua, skenaarioiden työstämistä, sekä nykyisen liiketoimintamallin, tuotteiden ja palveluiden ja erilaisten hypoteesien testaamista vasten työstettyjä skenaarioita. Vaihtoehtoisesti voidaan lähteä tulevaisuudesta käsin ja pyrkiä tunnistamaan kokonaan uusia mahdollisuuksia.
Yksi omista hypoteeseistani on, että organisaatiot siirtyvät oppivista organisaatioista kohti sensemaking-organisaatioita.
Sensemaking-organisaatiot ovat vastaus ympäristöön, joissa perinteiset oppimissyklit ovat liian hitaita, ja joissa organisaatioiden on oltava jatkuvasti ketteriä, sopeuduttava ja opittava tekemällä.
Sensemaking on kykyä ja taitoa määritellä ongelmat uudelleen, kykyä havaita uusia kaavoja ja kykyä toimia niissäkin tilanteissa, missä kaikki faktat eivät ole tiedossa. Tiedon hankkimisen ja oppimisen sijaan tärkeämmäksi nousee yhteisen ymmärryksen muodostaminen, erilaisten näkökulmien ja kriittisen ajattelun kautta.
Kiitos yhdessä ajattelusta Kirsi Maste, Marika Nikkinen, Anne Martola, Päivi Williams ja kaikki osallistujat 💜
