Johtaminen murroksessa vaatii uusia taitoja, ajattelumalleja ja konkreettisia työkaluja. Viime kuukausina olen puhunut, sparrannut ja valmentanut satoja johtajia ja asiantuntijoita eri toimialoilta – aina strategian toteuttamisesta tekoälyn ja tulevaisuuden johtamiseen sekä muutoskyvykkään organisaation rakentamiseen.
Tähän artikkeliin olen koonnut tärkeimmät opit viimeaikaisista keynote-esityksistäni ja valmennuksistani.
Lopusta löydät myös asiakaspalautteita, joissa osallistujat kertovat, miten esitykseni ovat herättäneet uusia oivalluksia, avanneet silmät ja innostaneet viemään oppeja käytäntöön.
Laurea Tulevaisuuden johtamisosaaja -koulutus
LUENTO 14.2.2025
Ai että tunsin olevani omassa elementissäni eilen 🔥
Laurea ammattikorkeakoulun auditoriossa 80+ kokenutta esihenkilöä ja johtajaa, luennon teemana tulevaisuuden johtamisosaaminen kolmesta näkökulmasta: Mitä muutoksen dynamiikasta pitäisi juuri nyt ymmärtää, PESTELE-viitekehys ja systeemiajattelun perusteet strategisen ajattelun pohjana ja lopuksi vielä havaintoja siitä, miten tekoäly muuttaa johtamista.
Elämme kiinnostavia aikoja. Arjessa tulee harvoin tilaisuuksia pysähtyä ja pohtia erilaisia muutosvoimia ja ilmiöitä ympärillämme, saati sitä miten eri ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa. Mutta kenties kannattaisi?
PESTELE on hyödyllinen viitekehys, jonka avulla voi jäsentää ulkoisia makrotason trendejä. Sen avulla on helppo rakentaa kokonaiskuvaa tulevaisuuden muutoksista ja niiden vaikutuksista.
Yksittäisten ilmiöiden tarkastelun sijaan fokus pitäisi olla ilmiöiden välisten suhteiden ymmärtämisessä. Siksi työkaluna se kaipaa tuekseen systeemistä ajattelua. Sen hahmottamista, miten eri tavoin arjessa näkyvät ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa ja miten erilaiset toimintamallit voivat joko vahvistaa ongelmia tai vaimentaa niitä.
Tunnistimme ryhmän kanssa vaivatta arjessa näkyviä esimerkkejä koko viitekehyksen täydeltä.
Yhdessä läpikäytäväksi haasteeksi olin valinnut työvoiman vähenemisen ja julkisen talouden kestävyysvajeen. Systeemisenä haasteena sitä pitäisi osata myös ratkoa systeemisenä perinteisen ja yksinkertaisen lineaarisen ongelmanratkaisun sijaan. Väestö vähenee? Maahanmuutto! Synnytystalkoot! Valtion kassa tyhjenee? Eläkeikä ylös! Lisää veroja!
Systeemisten ongelmien (tai dilemmojen) haasteena on se, että ne ovat usein voimakkaasti keskinäisriippuvaisia, missä muutos yhdessä osassa järjestelmää järjestelmää vaikuttaa muihin osiin. Kehityskulkujen seuraukset näkyvät usein viiveellä, joskus vasta vuosikymmenten päästä. Samoin mahdollisten toimenpiteiden vaikutukset eivät nekään näy heti, vaan vasta myöhemmin.
Myös organisaatiot ovat systeemejä pienoiskoossa. Muutos yhdessä osassa organisaatiota saa usein aikaan epäsuoria seurauksia myös muilla alueilla.
Jos ongelma on, että työntekijät uupuvat, lähdemme usein ratkomaan ongelmaa suoraviivaisesti - tarvitaan lisää tekijöitä tai panostetaan työhyvinvointipalveluihin. Kuulostaa loogiselta?
Systeeminen ajattelu lähtee sen sijaan liikkeelle kysymyksestä, miksi työntekijät kuormittuvat? Sen tavoitteena on tunnistaa ilmiön juurisyitä ja löytää ratkaisuja, jotka katkaisevat mahdollisesti kehkeytyvän noidankehän heti alkuunsa.
Organisaatiot hyötyisivät ihan valtavasti näistä strategisen ja systeemisen ajattelun taidoista. Ne auttavat jäsentämään toimintaympäristön kompleksisuutta ja suunnittelemaan strategiaa tulevaisuus edellä.
Kiitos Tulevaisuuden johtamisosaaja -koulutuksen osallistujille yhdessä inspiroitumisesta 💜
Strategiahorisontit 2025 -seminaari
KEYNOTE 12.2.2025
Olipa upea kokemus nousta lavalle eilen Strategiahorisontit 2025 seminaarissa 🤖
Koska puheenvuoroni otsikko oli “Strategiasta käytäntöön teknologiamurroksen keskellä” ja aikaa napakat 20 minuuttia, valitsin puhua kolmesta teemasta, jotka ovat osittain vielä pinnan alla kuplivia, mutta pian jokaisen organisaation ja strategiaa johtavan haasteena.
Olemme tottuneet siihen, että muutoksesta puhuttaessa, keskitymme usein muutoksen valtavaan määrään. Omasta näkökulmastani haaste ei ole vain se, kuinka paljon muuttuu, vaan se kuinka nopeasti muutos tapahtuu.
Teknologian kehitys ei ole lineaarista, vaan osittain jo eksponentiaalista. Tekoäly itsessään on muutosvoima, joka muuttaa koko muutoksen dynamiikkaa. Samalla se haastaa perinteiset strategisen johtamisen mallit ja pakottaa meidät arvioimaan uudelleen miten strategiaa toteutetaan ja miten organisaatioita johdetaan.
Siksi nostin toiseksi teemaksi ihmisen ajattelumallit. Johdamme muutosta edelleen lineaarisen maailman keinovalikoimalla, tukeutuen sellaisiin ajattelumalleihin, jotka eivät välttämättä enää toimi nykyisessä muutosvauhdissa.
Tunnemme kaikki Kahnemanin kaksi ajattelujärjestelmää, intuitiivisen systeemi 1:sen ja analyyttisen, harkitsevan systeemi 2:sen. Tekoäly muodostaa näiden rinnalle kolmannen järjestelmän – ja meidän pitää löytää sille looginen paikka päätöksenteon kokonaisuudessa. Generatiivinen tekoäly, kuten ChatGPT tai Copilot toimii käytännössä vahvistettuna järjestelmä 2:na. Sen hyöty syntyy uskomattomasta prosessointi- ja laskentatehosta, mihin ihminen ei pysty.
Samaan aikaan kun kone osaa perustella ja analysoida monia asioita jo paremmin kuin ihminen, houkutus mennä siitä, mistä aita on matalin kasvaa. Strategian ja muutoksen johtaminen ei kuitenkaan ole yhtä rationaalista laskutoimitusta – se vaatii rohkeutta, intuitiota ja kriittistä ajattelua. Miten johtajat varmistavat, että tekoäly ei syrjäytä kriittistä ajattelua, vaan vahvistaa sitä?
Viimeiseksi nostin esiin johtamisen muuttuvat osaamisvaatimukset. Tulevaisuudessa teknologiaosaamisen ja inhimillisten taitojen dualismi korostuu entisestään. Vanhat kaavat ohjaavat edelleen johtamaan osaamisen kehittämistä oppimisen johtamisen sijaan.
Tärkeimpien vahvistettavien taitojen listalla on sellaisia asioita, kuin luovuus ja kriittinen ajattelu, uteliaisuus ja jatkuva oppiminen, johtajuus ja sosiaalinen vaikuttavuus. Kenties tulevaisuudessa rekrytoimme kriittistä ajattelua ja oppimisen johtajia. Mutta kerro minulle, miten ostetaan uteliaisuutta samalla tavalla kuin teknologiaosaamista?
Kiitos Suomen Strategisen Johtamisen Seura ry:lle ja kumppaneille upeista puitteista ja osallistujille upean lämpimästä ilmapiiristä ja kohtaamisista päivän aikana 💜
Fondia kick-off 2025
KEYNOTE 30.1.2025
Mikä mieletön kokemus tänään olla osa Fondia Suomen kick-offia ja saada nousta satapäisen fondiaanijoukon eteen pitämään puheenvuoro muutoskyvykkyydestä.
Halusin omalla esitykselläni herätellä ajattelemaan sitä, miten muutoksen dynamiikka on muuttunut. Siksi perinteiset muutosjohtamisen keinot eivät riitä nykyisessä muutosvauhdissa menestymiseen. Ihmisinä meille on tyypillistä, että me yritämme selittää ympärillä tapahtuvia ilmiöitä historiatiedon ja jonkin aiemmin koetun perusteella. Ajatusvinoumat ja heuristiikat saavat meidät soveltamaan vanhoja opittuja malleja ja työkaluja uudenlaisiin tilanteisiin sen sijaan, että yrittäisimme muotoilla työkaluja tähän hetkeen sopiviksi.
Siksi muutoskyvykkyyden täytyy lähteä asenteesta. Pitää pystyä kyseenalaistamaan ainakin osittain myös sitä, minkä olemme rakentaneet osaksi nykyistä muutoksen narratiivia.
Sopeutumisen ja selviytymisen sijaan tilalle tarvitaan innostusta ja mahdollisuusajattelua.
Muutoskyvykkyys on enemmän kuin vain resilienssiä. Se on kykyä menestyä ympäröivässä murroksessa, mutta ei siitä huolimatta, vaan siksi koska(!) Muutoskyvykkyydessä yhdistyy resilienssin ja joustavuuden lisäksi kyky ajatella luovasti, uteliaisuus ja jatkuva oppiminen, sekä johtajuus ja sosiaalisen vaikuttamisen taidot.
Mutta nämäkään taidot eivät synny tyhjiössä, eikä niistä muodostu koko organisaation vahvuuksia ilman niitä tukevia työkaluja ja rakenteita. Erityisesti nykyisessä muutosvauhdissa korostuvat yhteistyön ja yhdessä oppimisen, yhdessä ajattelun taidot.
Tällaiset tilaisuudet ovat sitä parhaimmillaan - kiitos fondiaanit 💜
Istekki Lataus24
KEYNOTE 9.10.2024
Miten muutosta johdetaan jatkuvassa murroksessa? Se oli puheenvuoroni otsikko Istekin Lataus24 -tapahtumassa.
Kun kaikki muuttuu koko ajan, onko muutosjohtamisestakin tullut ennemmin muutoksessa johtamista? Esitykseni keskittyi siihen, miten nopeasti muuttuva toimintaympäristö vaikuttaa muutoksen johtamiseen ja millaisia taitoja ja työkaluja johtajat tarvitsevat tulevaisuudessa menestymiseen.
Inhimillisen johtamisen taidot ovat edelleen muutosjohtamisen ytimessä ❤️ Nykyinen teknologiamurros on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten muutoksella (ja sen johtamisella) on erilaisia tasoja.
Erityisesti teknologian eksponentiaalinen muutos haastaa lineaarista ajattelukykyämme. Tässä ajassa johtavalla on oman organisaation haasteiden lisäksi PESTEL-viitekehyksen teemat koko laajuudessaan läsnä arjen johtamistyössä.
Muutosvoimista puhutaan usein ajureina, jotka vaikuttavat lähinnä megatrenditasolla tai isossa kuvassa. Suurin osa isoista muutosvoimista politiikan, makrotalouden, lainsäädännöllisen tai teknologiakehityksen osalta ovat sellaisia, jotka ovat oman vaikutusvallan ulottumattomissa.
Ne näkyvät kuitenkin organisaatioiden sisälle koko ajan monimutkaisemmaksi muuttuvana toimintaympäristönä, sen volatiliteettina, epävarmuutena, sekä tilanteiden ja tiedon moniselitteisyytenä. VUCA-maailmasta alettiin puhua ensimmäisen kerran noin 50 vuotta sitten.
Jos maailmaa silloin pidettiin kompleksina ja muutosta nopeana, voit vain kuvitella miltä muutos ihmisistä tuntuu tänään. Internetin laajamittaiseen käyttöönottoon meni aikaa noin 10 vuotta, ChatGPT saavutti ensimmäiset 100 miljoonaa käyttäjää vain 2 kuukaudessa. Kaikki tapahtuu nykyään nopeammin ja lyhyemmissä sykleissä.
Kun maailma on kiihdytyskaistalla, miten se vaikuttaa organisaatioihin ja niiden johtamiseen?
Se olikin oikeastaan koko puheenvuoroni pointti. VUCA ei ole vain ulkoisen toimintaympäristön haaste, vaan se näkyy ja vaikuttaa organisaatioiden toimintaan ja muutoksen johtamiseen monin tavoin. Sen vaikutukset ulottuvat myös yksilötasolle, mikä unohtuu herkästi. Millaisia muutoksen työkaluja organisaatioiden pitäisi omaksua, jotta ne voisivat uudistua ja muuttua keskellä valtavaa murrosta?
Olen kehittänyt VUCA-johtamisen viitekehystä iteratiivisena prosessina nyt muutaman vuoden. Yksittäisen muutoksen johtamisen sijaan kriittiseksi nousee organisaation muutoskyvykkyyksien kehittäminen, jotka voivat parhaimmillaan muotoutua yrityksen strategisiksi kyvykkyyksiksi.
Strategiseksi kyvykkyys muotoutuu kuitenkin vasta silloin kun se muodostuu rutiiniksi. Rutiiniksi se muotoutuu vain arjen tasolla, yksilöiden ja tiimien toimesta. Tämä on se taso, missä muutoskyvykkyydet pitää osata sanoittamisen lisäksi myös johtaa ja muuttaa toiminnaksi.
Asiakaspalautteita keynote-puheenvuoroista, luennoista ja valmennuksista
Aivan huippu: todella mielenkiintoinen aihe ja erittäin hyvä esiintyjä!
Puhujan syvällinen perehtyminen aiheeseen näkyi hyvin. Kiitos.
Hyvä kokonaisuus - Riikka sai “tutun” aiheen ja sisäsyntyiset asiat nostettua kivasti esiin, joka herätteli ajatuksia.
Mielenkiintoinen aihe, hyvin alustettu, selkeät kalvot ja luonteva esitys. Huomaa, että kokemusta on. Lisäksi pidin erityisesti konkreettisista esimerkeistä, joiden avulla sai todella kiinni aiheesta ja pystyi pohtimaan sitä, miten asiat toteutuvat omassa organisaatiossa.
Selkeä esitys, asiaan hyvin perehtynyt kouluttaja, hyviä uusia ja silmiä avaavia näkökulmia.
Selkeä esitys: neljä haastetta, neljä työkalua ja jokaisen merkityksen avaaminen. Tätä viestiä on helppo viedä eteenpäin. Toki paljon oikeita asioita jo tehdäänkin.
Tärkeä aihe ja puhuja tiesi, mistä puhuu.
Todella hyvin jäsennetty ja todella hyvä ulosanti! Oli mielenkiintoinen aihe ja kuunteleminen oli todella helppoa :) Kiitos tähän asti parhaasta esityksestä!
Olin hiukan skeptinen (en tiedä miksi) mutta yllätti positiivisesti. Avasi silmät ja innosti ehkä myös jatko-opiskeluun.
Erittäin hyvä ja ajatuksia herättävä esitys.
Erittäin hyvä ja selkeä ulosanti! Ihanan simppelisti ja ymmärrettävästi kertoi asiat!
Lämmin kiitos innostavasta ja erittäin mielenkiintoisesta luennosta! Sinua olisi kuunnellut kevyesti toisenkin tunnin.